Helsingin Sanomien Mielipide-sivulla on merkillepantava kirjoitus otsikolla "Pummilla matkustus on syytä saada kuriin" (Aarne Simonen työsuojeluvaltuutettu, HKL - HeSa 9.2.2004). Kirjoitus kuvaa päättäjien asennetta julkiseen liikenteeseen.

Asiaa läheltä seuraava kirjoittaja toteaa, että kilpailuttamisella on saatu säästöjä, joita piti käyttää vuorotarjonnan lisäämiseen. Vuorovälejä kuitenkin harvennetaan. Kirjoitus päätyy näin:

"Jos päättäjät eivät katkaise bussiliikenteen hinta-laatu -suhteen tietoista heikentämistä, olemme alana todella kovassa syöksykierteessä."

Julkista liikennettä on viime vuosina supistettu. Vedenpitäväksi on perusteeksi on esitetty raha. Sen puute kuulemma pakottaa ikäviin päätöksiin. Nyt syntyy kuitenkin näkemys, että julkista liikennettä halutaan kurjistaa vaikka rahaa olisikin. Jos näin on, ovat päättäjät valinneet linja, jonka haitallinen vaikutus yhteiskuntaamme on tuntuva.
9.2.2004

Ukrainassa kunnollinen kävelykatu

Ukrainan pääkaupunki Kiova on suurkaupunki. Kiovan pääkatu on nimeltään Kreshatik. Kilometrin pituinen leveä katu on aivan kaupungin sydämessä. Sen varrella on ministeriöitä, hotelleja ja Itsenäisyyden aukio. Työpäivinä autoliikenne on ajoittain painajaismaista ruuhkaa. Viikonloppuna meno muuttuu. Jokaisena viikonloppuna Krehsjatikista tulee kävelykatu. Kiovalaiset ovat ottaneet kävelykadun omakseen. Perheet ja turistit käyttävät tilaisuutta mukavaan päiväkävelyyn. Liikkeellä on varmaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Jalkakäytävillä ja ajotiellä on monia esiintyjiä. Liikenteen melun puuttuminen on vaikuttava kokemus. Iltaelämä on värikästä ja riehakastakin. Mutta kulkija voi myös pysähtyä kuuntelemaan herkkää soitantoa banduralla, joka on Ukrainan kansallissoitin.

Konginkankaan järkyttävä suuronnettomuus 19.3.2004

Miten vastaavia onnettomuuksia voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä?

Yhteiskunnalliseen keskusteluun on pakko tuoda esille se, miksi hyvin raskaat kuljetukset ovat yhä enemmän siirtyneet maanteille. Tässäkin tapauksessa 22-metrinen eurorekka oli matkalla läpi Suomen Kemistä Helsinkiin, vaikka kyseisiltä paperitehtailta ovat toimivat raideyhteydet Helsingin Sompasaareen.

Yksi tavarajuna kuljettaisi kymmenien rekkojen paperirullalastit turvallisemmin ja saasteettomammin ja kansantalouden kannalta myös mieleekkämmin. Ratojen peruskunnostuksiin on löydyttävä enemmän rahaa! Esimerkiksi Pohjanmaan radalla Oulusta etelään on radan heikon kunnon takia jouduttu säätämään alempia nopeuksia.
22.3.2004

Laillistettua pysäköintiä
jalkakäytävällä

Mäkelänkatu Helsingissä. Katu on pitkä ja yksi pääväylistä kaupunkiin. Liikenne on vilkasta ympäri vuorokauden. Kadun varrella on runsaasti asuintaloja. Väärä pysäköinti on ollut Mäkelänkadun riesana ties kuinka kauan. Autoja on ollut jalkakäytävillä jatkuvasti.

Jokin aika sitten Helsingin kaupunki päätti lopettaa tämän laittoman menon. Tapa, jolla asia hoidettiin ansaitsee huomiota.

Laiton pysäköinti laillistettiin. Jalkakäytävä puolitettiin. Toinen puoli annettiin parkkitilaksi. Näin saatiin monta parkkipaikkaa. Lisäksi ajotielle on saatu uusi kaista. Ratkaisu varmaan sujuvoittaa autoliikennettä. Samalla iso pala kaupunkia on muuttunut vähemmän miellyttäväksi.

Toiminta kertoo liikenteen päättäjien arvomaailmasta. Autoja tulee koko ajan lisää. Tilanteeseen sopeudutaan uhraamalla kaupungin viihtyvyyttä, yleisilme ja muiden liikkujien oikeuksia.

16.9.2003

New Yorkissa
turvataan koulutietä

New Yorkissa toimiva järkevää liikennettä ajava Transportation Alternatives-järjestö iloitsee. Ilon aihe on, että New York:ssa on usean vuoden keskustelun jälkeen saatu ohjelma, jolla kohennetaan kevyen liikenteen asemaa. Ohjelman nimi on New York City:n Turvallinen Koulutie, Jalankulkijoiden Turvallisuus ja Liikenteen Rauhoittaminen. Ohjelma julkistettiin helmikuussa. Ohjelma nimeää 32 New Yorkin kaupungin koulua, joiden liikenneympäristö on erityisen vaarallinen. New Yorkin korkea liikenneviranomainen totesi:"Näiden koulujen lasten turvallisuus vaatii erityisiä toimia. Ja ne toimet me toteutamme". Liikenteen rauhoittamisessa käytetään esteitä kuten töyssyjä, korotettuja suojateitä jne. Tämä vaihe toteutetaan vuosina 2004 ja 2005. Kaiken kaikkiaan ohjelmassa on listattu 135 koulua, joiden liikenneympäristön turvallisuudessa on korjaamista. Loppujen koulujen tilannetta aletaan parantaa kun vaarallisimmat 32 on hoidettu.
Huhtikuu 2004

Helsinki
Ei parkkipaikkoja Kaivarin riesaksi!

Helsingissä Kaivopuisto eli Kaivari on perinteikäs hieno puisto ja ranta. Helsingin kaupungin rakennusvirasto suunnittelee nyt Kaivopuistoon 400 auton asfaltoitua parkkipaikkaa. Laajahko alue olisi jatkossa pysyvästi pois virkistyskäytöstä.

Alueen järjestöt Eteläiset kaupunginosat ry. ja Pro Eira ry. ovat torjuneet hankkeen. Tästä huolimatta kaupunki on laittanut tuon parkkipaikan asemakaavaan. Niitä, jotka eivät hanketta hyväksy, järjestöt kehottavat ilmaisemaan mielipiteensä suoraan Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan jäsenille. Suunnitelmaa käsitellään lautakunnassa 5. helmikuuta.

Enemmistö ry. tukee Eteläiset kaupunginosat ry:n ja Pro Eira ry:n kantaa.

Tilanne johdattelee ajattelemaan asiaa laajemmalta kannalta. Vastaavia tapauksia on ollut ennenkin. Harva toivoo vilkasta liikennettä ja isoja parkkikenttiä naapuriinsa. Tämä on ymmärrettävää. Melu, pöly ja muut liikenteen kielteiset puolet heikentävät asumismukavuutta. Ilmiö vielä korostuu, kun liikennettä tulee rauhalliselle paikalle. Näin kävi mm. Haagassa. Paikallisista ihmisistä monetkaan eivät innostuneet Eliel Saarisen tiestä, joka haukkasi puistoa, toi liikennettä ja muutti alueen luonnetta.

Enemmistö ry:n kanta on, että yksityisautokulttuuria on hillittävä koko kaupungissa. Näin kaikkien asukkaiden olot paranevat.

Kalle Sorainen
3.2.2004

Lisää autoja

Tuoreet tiedot kertovat, että henkilöautojen määra sekä Suomessa, että koko maailmassa lisääntyy. Samaan aikaan useissa maissa autoilua hillitään mm. Lontoon ruuhkamaksut jne. Nämä ristiriitaiset ilmiöt osoittavat, että autojen määrä on saavuttamassa kriittisen rajan. Vanha ja uusi kisaavat. Kumman linja Suomi valitsee? Panemmeko suuren määrän verovaroja teihin ja parkkipaikkoihin vai pystymmekö jo vihdoin tekemään päätöksen julkisen ja kevyen liikenteen suosimisesta? Autojen kohtuuton määrä johtaa joka tapauksessa autoilun rajoituksiin.

Liikenneministeri puhuu asiaa

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa 23.03.2004 puhui ministeri Luhtanen liikenteen kestävästä kehityksestä. Otteita puheesta.

Meitä jokaista koskettaa ainakin jokin seuraavista kysymyksistä:
- millaisessa ympäristössä haluan elää,
- miten saavutan elämäni kannalta tarpeelliset palvelut,
- miten perheeni koululaisten liikkuminen koulu- ja vapaa-ajan matkoilla on järjestetty ja onko se turvallista,
- miten pääsen liikkumaan esteettömästi kauppakassien tai lastenvaunujen kanssa
- miten pääsen liikkumaan ikääntyessäni ja tapaamaan ystäviäni,
- miten voin elää ilman omaa autoa,
- miten paljon liikkuminen maksaa.

( ... ) Liikkumista kuvaavat indikaattorit puhuvat karua kieltään. Liikenteen määrä on kasvanut. Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä lyhyemmät matkat tehdään pyöräilyn ja jalankulun sijasta autolla. Joukkoliikenteen markkinaosuus on laskenut. Liikkujille kohdistuvat kustannukset ovat kasvaneet. Raideliikenteen osuus on laskemassa. Kaikki edellä mainitut ovat tekijöitä, jotka lisäävät liikkumisen kustannuksia. ( ... )

Tällä hetkellä kehitys Suomessa näyttää huolestuttavalta. Viime vuosien myyntitilastojen mukaan yhä enemmän myydään isokokoisia ja tehokkaita autoja. Käytettynä tuodaan vanhahkoja, keskimääräistä suurempia ja ympäristölle selvästi haitallisempia autoja. ( ... )

Liikenteen kasvu ei ole vääjäämätöntä. Yhdyskuntarakennetta voidaan kehittää siten, että tukeudutaan tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. ( ... )

Keskeistä on, että erityisesti taajamaseuduilla joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kehitetään suunnitelmallisesti. ( ... )

Uhkana on, että oman auton käyttö edelleen lisääntyy, liikennemäärät ja ruuhkautuminen kasvavat, liikenneturvallisuus heikkenee ja palvelut rakentuvat yhä enemmän autonkäyttäjien varaan. Samalla autottomien palvelut heikkenevät.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Asettamiemme liikennepoliittisten tavoitteiden mukaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisätään kehittämällä sen tehokkuutta, turvallisuutta, laatutasoa ja esteettömyyttä. ( ... )

Kävely ja pyöräily liitetään aiempaa kiinteämmäksi osaksi liikennejärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden ja turvallisuuden lisäämiseen panostetaan.

Kysymys kuuluu, miten näistä juhlapuheissa runsaasti viljellyistä poliittisista tavoitteista päästään askel eteenpäin kohti todellista toteuttamista. Keinovalikoimaa onneksi löytyy. ( ... )

Kestävä kehitys edellyttää hyvin toimivaa kilpailukykyistä joukkoliikennejärjestelmää. Tämän saavuttaminen edellyttää laajan keinovalikoiman ennakkoluulotonta käytännön toteuttamista. Investoimalla joukkoliikenteeseen rakennamme kaikille viihtyisämpää, turvallisempaa ja kestävän kehityksen kannalta vahvempaa yhteiskuntaa. ( ... )

Liikenneonnettomuudet pysäyttävät meidät kaikki pohtimaan liikkumiseen sisältyviä riskejä. Huopalahdentien onnettomuuden jälkeen liikennekuri parani Helsingissä ainakin väliaikaisesti. Ainakin omien havaintojeni mukaan perjantain (Konginkangas toim. huom) onnettomuus tuntui vaikuttavan myös viikonlopun liikennekäyttäytymiseen. Tätä positiivista turvallisuusilmapiiriä tulisi nyt pystyä voimistamaan niin, ettei muistiamme näissä asioissa tarvitsisi enää koskaan virkistää onnettomuuksien kautta.

Koko puhe
Kesä-heinäkuu 2004